Sisustamista, käsitöitä, tuunailua ja meidän elämää alla kurkihirren oman, lämmössä kotilieden soman.

tiistai 18. syyskuuta 2012

"Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa"

Kun viime perjantaina pääsin oikein pätemään, että ompas sitä tullut kauheasti tehtyä kaikenlaista ja kehujakin vielä sain teiltä lukijoilta niin, että poskia punoittaa vieläkin, on tämä viikko alkanut ihan erilailla.

Poika ei nukkunut eilen juuri mitään ja tänäänkin unet ovat jääneet todella vähälle (puhun nyt siis päiväunista). Tähän yhdistettäköön vielä se ettei äidin saa kadota minnekään näköpiiristä tai muutoin alkaa hirveä itku ja huuto!

Alkuviikko on siis kulunut pääosin tuolla lattian rajassa leikkien ja laulellen ja mukavaahan se on ollutkin :)

Kauan mietin miten saisin pojan lelut kauniisti esille myös alakertaan ja sitten keksin, että valkoiseksi maalaamani ja sängynaluslaatikoksi tarkoittamani pottuloota sopii tähän paremmin kuin hyvin. Pyörät vielä alle, niin hyvä tulee :)




Hyvin ovat sopusoinnussa pojan lelut ja äidin lehdet :)




 Paljon on tämä meidän muutoin niin ruskea-valkoinen kotimme saanut väriläiskiä pojan myötä. Niin tunnelman kuin esineiden muodossa :)
Lapsethan tunnetusti rakastavat värejä, mutta tämän ihanuuden nähdessään tämä äiti 
taisi kyllä ajatella vähän itseäänkin :) Enkä ole ostostani katunut ja kovasti on pikkuinenkin näyttänyt leikkimatostaan tykkäävän!




Minulla oli eilen "vähän" tinttapäivän vikaa, kun ei mikään oikein 
mennyt siten kuin olisin halunnut.
Lähdin jumppaankin ovet paukkuen :) Hups! Ei oikein minun tapaistani... Jumpassa sain kuitenkin purettua alkavaa raivokohtaustani ja viimeinenkin ripe karisi kun kotiin tullessa minua odotti tällainen näky.



Elämäni miehet kokkaamassa äidille ruokaa :)
On ne vaan niin ihania, vaikka ne välillä hermoja koitteleekin!


Nyt käyn vilkaisemassa onko poika taas nurinpäin sängyssään ja sen jälkeen oikaisen koivet soffalle Seelian kanssa ja syön jotain hyvää. Mies on työreissulla joten me ollaan täälä ihan kolmistaan vaan.

Mukavaa viikonjatkoa!

~Marika~

perjantai 14. syyskuuta 2012

Viikon saldo ja arvonnan tulos :)

Tällä viikolla onkin tapahtunut vaikka mitä. Joten luvassa on palasia sieltä ja täältä :)
Aloitetaan tärkeimmästä tapahtumasta, eli Seelian synttäreistä! 

Kaapista kaivettiin taas Pentikin lautanen esiin, niinkuin on ollut tapana tehdä merkkipäivänä ja jouluna jne. Mitään ihmeempää heinäsirkkakakkua tai vastaavaa ei tänä vuonna tehty, sillä neitokainen on nyt pienellä laihdutuskuurilla. Huomaamatta on pienelle piikkipallollemme tullut 100g lisäpainoa. Ruoka on koostunut, ehkä liiaksikin madoista, joita on nyt korvattu sirkoilla ja muilla kevyemmillä herkuilla :)


Toinen vuosi siis takana yhteistä eloa tämän ihanan kullanmurun kanssa ja toivottavasti vuosia vielä riittää, vaikka siilit eivät kovin pitkäikäisiä olekaan. Hienosti ollaan pärjätty ilman mitään sairastumisia ja toivotaan näin jatkuvan edelleenkin :)

Onnittelut pienelle murulle vielä kerran ja kiitos myös teidän onnitteluistanne!



Tällä viikolla myös innostuin uudelleen kokeilemaan kasviksien höyryttämistä ja sain pojalle monta purkillista soseita pakkaseen. Soseet laitoin vanhoihin pilttipurkkeihin ja etiketit tulostin täältä.
Turhamaista, voi joku taas todeta, mutta minkäs sitä ihminen itselleen mahtaa :)
 Ja ompa noita nyt paljon kivempi katsella!
Eikä muuten tullut sitä viimekertaista pohjaanpalamisefektiäkään kun sai keskittyä rauhassa.
 

Naapuri pyysi minua noukkimaan karviasmarjoja heidän puskistaan, koska niitä oli tullut niin paljon eikä heillä ollut niille käyttöä. 
Ja sehän sopi minulle. Meidän puskat ovat vielä niin pieniä tai oikeastaan ne ovat pojan marjapuskia jotka isotäti toi meille tällä viikolla istutettavaksi, kiitos niistä!
Joukossa oli monenlaista puskaa, puuta ja pensasta :)

Mutta takaisin niihin karviaisiin. Mietin tulisiko niistä hyvää mehua, vaikka ovatkin sellaisenaan aika kirpeitä. No, kokeilemallahan se selviää.
Reseptin vedin hatusta ja se menee näin:

1 l vettä
2 kg karviaismarjoja
800 g sokeria

ja sitten mietin, mitä ihmettä sinne mukaan voisi nopeasti laittaa sekaan, jottei maku olisi kovin karvas. 
Avasin jääkaapin ja siellähän se möllötti: yksinäinen mansikka-lime siideripullo :) No lurautinpa koko pullon marjojen joukkoon ja keittelin alkoholit pois. Ja arvatkaapa mitä? Tuli kyllä todella hyvää ;)

Mehut laitoin kahteen pulloon ja loput myös pilttipurkkeihin (mieheni ja anoppini ehdottivat tätä), pakastimesta voi nyt ottaa yhden pilttipurkin kerrallaan ja kun sen sulattaa ja lantraa vedellä tulee hieman yli litra valmista mehua kerralla. Kätevää sanon minä!


Tädilläni oli myös tälläviikolla synttärit ja lahjaksi ompelin pikkuisen sisustustyynyn, jota koristaa hänen koiransa kuvat. Koska kyseessä on mäyräkoirulaisen söpöläinen tilasin vielä teemaan soveltuvaa kangasta, joka oli mielestäni kyllä aivan ihanaa.
Samasta kankaasta ompelin myös passinkannet.

Lisäksi ompelin jotain pientä myös pikkusiskoni huomisiin koulun myyjäisiin, joiden tuotto menee heidän luokkaretkeensä. Itsekin pitää olla skarppina aamulla matkassa, jos vaikka ostaisin jotain ihania leivonnaisia tuolta myyjäisistä :)



Muutama postaus taaksepäin esittelin meidän leluaarteita ja kerroin silloin, että hankintalistalla oli yksi lelu hinnalla millä hyvänsä. Tässä se nyt on, eikä hintaakaan tullut kuin 4 euroa +  parin euron postikulut. Minulla oli pienenä näissä vaunuissa samanlainen lelu, mutta omani oli hieman kärsinyt ja pari nallea oli rikki, joten lähdin metsästämään vastaavanlaista ja ehjää. Ja onneksi löytyi :)

Poika siellä hinkkaa sormilla pientä hampaan alkuaan, joka huomattiin sunnuntaina. Syy parin päivän itkuisuuteenkin siis selvisi.



Minullahan ei kovin hyvää arpaonnea ole liiemmin ollut, paitsi viimevuonna voitin Liisan arvonnasta ihanan patakintaan :) Nyt kuitenkin onni suosi taas ja posti toimitti keskiviikkona nämä ihanuudet, jotka olin voittanut Alppihovissa blogin arpajaisista:



Ja nyt siis siihen omaan arvontaani.
Raapustelin lippuset ja lappuset ja pikkumies sai toimia onnettarena.
Voittajaksi selviytyi: Punatukka!

ONNEA PALJON!

Lisäksi ajattelin, että nostetaanpas vielä yksi "lohdutuspalkinto" arpa. Mutta pojan sormiin tarttukin kaksi, joten on tietenkin reilumpaa sitten antaa palkinto myös näille kahdelle.

Nämä kaksi onnekasta ovat:

Liisa ja Kiiu!

Laittakaapas osoitteeseen: hirsitalonsuojissa@gmail.com osoitetietonne niin paketti lähtee teidän suuntaanne. Liisan palkinnon voin laittaa tulemaan vaikka samassa paketissa kun saan "Hyvä kiertämään" tempauksen jutut valmiiksi :)


Niin, ja se lohdutuspalkintohan on tuollainen pikkuinen "Seeliakopioksi" ristitty pehmosiili, joka tuossa arvonnassakin oli palkintona :)

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osanottajille! Siilikertomuksenne olivat mukavaa luettavaa, on kiva kuulla, että nuo piikkipallot joihin olen niin kovasti hurahtanut, ovat ilostuttaneet myös teidän elämäänne. Käykääpä ihmeessä lukemaassa noista siilimuistoista täältä.


Tervetuloa uusillekin lukijoille ja pysykäähän kuulolla!
Mukavaa viikonlopun alkua.

~Marika~

torstai 13. syyskuuta 2012

Arvonnan viimeinen päivä pyörähti tänään käyntiin!

Tänään on Seelian syntymäpäivä ja samalla viimeinen päivä osallistua arvontaan!
Nyt siis nopeasti mukaan TÄSTÄ!
Arvonta suoritetaan huomenna. 





Palaillaan pian :)


~Marika~

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Meidän äiti on turhamainen



Pikkumies on eilisestä lähtien istunut pieniä hetkiä tuettuna syöttötuolissa. 
Ja voi kun se on ollutkin kivaa :) On jo niin ison pojan näköinen poika!
Syöttötuoli on vanha, mummulta saatu, kuten nallekuosinen suojakin. 
Suojan väri alkoi tökkimään heti alusta lähtien....ei poikaa, mutta minua.








Siksi päätin ryhtyä sunnuntai-illan pikatuunaukseen! Kaapissa oli pala beigeä huonekalukangasta parin vuoden takaa. Kangaspala taisi maksaa oikein euron vai oliko jopa 50 centtiä :)

Niinpä tämä kangas päätyi peittämään nämä iloisen kirjavat nallet.



Lisäksi laitettiin pitsiä...







 ...ja puinen nappi, sekä satiininauhaa.
Päällys paikoilleen ja TADAA!


Ja mikä oli tuomio tämän perheen miehiltä?! 
No siltä pieneltä ei edes kysytty ja nukkuukin hän jo, joten jäljelle jäi vain se isompi mies...


Kysymykseeni vastattiin: "Sanonko suoraan?". " Joo, sano vaan", minä vastasin.
"No oothan sä vähän turhamainen. Kyseessä on kutenkin vauva ja vieläpä pieni poika. 
Nallet ois varmaan olleet kivempia kun olivat värikkäitäkin".



Mitä tästä opimme? 
No sen, että meidän äiti (eli minä) on vähän turhamainen. 
Mutta antaa olla vaan, ei se kovin usein oo! (varsinkin, jos siltä itseltä kysytään).

**********************

Kirsi, jonka blogi on alusta asti ja yhä edelleenkin kuulunut ehdottomasti mun lukemien blogien top 3 listaan, muisti mua taas kivalla tunnustuksella!

KIITOS KIRSI!

 

 Ja tunnustuksen mukana tulivat seuraavat ohjeet:

- Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
- Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
- Kopioi post it-lappu ja liitä se blogiisi.
- Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it-lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.




Lisäksi Eijalta sain tämän ihanan tunnustuksen:

KIITOS EIJA!


 
Olen aina auttamattomasti näiden tunnustuksien kanssa niin myöhässä, että kaikki mun lempiblogit ovat jo varmaan ainakin tuon ensimmäisen saaneet moneen kertaan. Tätä toista eivät ehkä vielä! Laitanpa nämä silti yhdessä eteenpäin ja kerron samalla miksi näistä kyseisistä blogeista tykkään :)

Annan nämä:

LiisalleLittle Dreams and Cloudlets
koska Liisalla on kyky kirjoittaa niin, että minä hänen tekstejään lukiessani tempaudun mukaan niin, että välillä melkein luulen olevani kärpäsenä katossa tuolla saksan maalla.
Lisäksi Liisa jaksaa aina kommentoida ja tsempata minua oli sitten aiheena mikä tahansa :) Eikä liene yllätys, että myös tämä blogi keikkuu minun top 3 listallani!

Punatukalle: Punatukka
koska hän saa minut aina nauramaan hauskoilla jutuillaan. Lisäksi haluaisin edes pikkupalasen tuosta voimapakkauksesta paketissa tähän osoitteeseen. 
On siinä vaan nainen, joka aina jaksaa :) Tsemppaava blogiystävä nimike soveltuu siis mainiosti hänellekin!

Marille: Alppihovissa
hän on suhkoht uusi blogituttavuuteni, jonka blogia on ilo seurailla ja kuvat ovat niin ihanan rauhallisen tunnelmallisia. Todellinen ilo silmälle siis tämä blogi!

Mustakissa: Mustankissan tytär 
Ihana blogiystävä, joka myös muistaa minua aina kommenteillaan. Hänen bloginsa huokuu ystävällisyyttä ja välittämistä. Jos mieli on maassa, niin vilkaisehan tätä blogia, niin ei ole enää :)

Ruusalle: Rintelän Ruusa 
Hän antaa todellista vertaistukea, samassa elämäntilanteessa kun ollaan, minä pienen pojan äitinä ja hän sen "erimerkkisen" vielä vähän pienemmän äitinä :)
On helpottavaa kuulla, että jossain muuallakin on samansuuntaista meininkiä esimerkiksi unien suhteen kuin meillä!
 

Lisäksi annan Kirsille tämän tsemppaava blogiystävä tittelin. 
Kaikkien ylläolevien kehujen lisäksi, tämä nainen, hänen juttunsa ja bloginsa vaan ovat niin vertaansa vailla, ettei sitä oikein osaa edes sanoiksi pukea!


Toivottavsti löydätte tunnustukset täältä, sillä en nyt jaksa lähteä niistä erikseen enää tänä iltana kertomaan. 
Huomenna sitten jos aikaa löytyy!
Nyt on pakko syöksyä untenmaille :)

Mutta muistakaa, että kaikki TE olette minulle tärkeitä!
Ihan jokainen!

Tervetuloa muutamalle uudellekin lukijalle! 

Ja muistakaa osallistua blogini arvontaan, sillä se on vielä muutaman päivän voimassa!

Palaillaan taas!


~Marika~



 





torstai 6. syyskuuta 2012

Laita hyvä kiertämään!


Koska olen vakaasti sitä mieltä, että se kaikki hyvä mitä eteenpäin laitat, tulee moninkertaisena itsellekin takaisin ja hyvyyttähän ei tässä maailmassa muutenkaan liikaa koskaan ole, päätin osallistua Mustankissan blogissa olevaan mukavaan tempaukseen, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvää mieltä eteenpäin jonkin itsetekemän asian myötä!

 Eli homma menee niin, että 3 ensimmäistä ilmoittautunutta saa minulta jotain omin käsin valmistamaani. Ja tietenkin yllätyksenä, eli mitä se sitten onkaan, sitä en kerro :)

Mukaanlähtijän on luvattava laittaa hyvä kiertämään kolmelle blogistille taas eteenpäin. Ehtonahan on vain se, että tämän hyvän on oltava jotain itsetehtyä!

Jos siis haluat osallistua ihanaan tempaukseen, ole mukana kolmen ensimmäisen joukossa kommentoimalla tähän postaukseen ja laita minulle yhteystietosi osoitteeseen: hirsitalonsuojissa@gmail.com.

Aikani on välillä aika rajallista, mutta yritän saada oman osuuteni hoidettua mahdollisimman pian, sanotaanko 2kk kuluessa :)

Nyt siis osallistumaan ja tuomaan hyvää mieltä niin itselle kuin muillekin :)



Ps. Ja jos osallistujia löytyy, niin laittakaapa toiveita "käsitöiden" värien suhteen. 
Meidän Seelian lempiväri on tietysti pinkki kuten kuvasta näkyy. Kylpyhetkellä mukana oma Hello Kitty pyyhe :)






Mukavaa torstaita!
Ja kiitos Kirsille tunnustuksesta, palaan siihen piakkoin :)


~Marika~

lauantai 1. syyskuuta 2012

Arvotaan Seelian kunniaksi!

Pari vuotta sitten syyskuussa Saksassa lomaillessani sain ihanan viestin mieheltäni:  meille oli syntynyt pikkuinen siilivauva :) Saimme hakea pikkuisen kotiin marraskuussa ja siitä lähtien se on ollut meille äärimmäisen tärkeä ja rakas pieni piikkipallo. 

Seelian synttärit lähestyvät ja nyt laitetaankin arvonta pystyyn Siili-neidin kunniaksi!
Arvonta alkaa nyt ja päättyy Seelian syntymäpäivänä 13.9.

Säännöt taas ne normaalit:

1 arvan saat kommentoimalla ja kertomalla parhaimman siilimuistosi.

2 arvan saat lukijana.
(toivon, että lukijaksi liittyessäsi jaksat myös tulevaisuudessakin seurata meidän kuulumisia, etkä liity vain arvonnan vuoksi :)

3 arvan saat linkittämällä arvonnan blogiisi.


Muistakaa kertoa monellako arvalla olette mukana
 ja anomyymit muistakaa nimimerkki!


Palkintona on itsevärkkäämiäni juttuja:
pikkuinen viirinauha siilin kuvalla ja tassunjäljillä, 
toinen puoli on luonnonvalkoinen joten niinkin päin sitä voi käyttää jos siilit alkaa tökkimään :)

lisäksi on pieni pehmosiili ja minisydän.



Onnea kaikille arvontaan!


~Marika~