Sisustamista, käsitöitä, tuunailua ja meidän elämää alla kurkihirren oman, lämmössä kotilieden soman.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Ensilumi peitti maan

Täällä satoi eilen ensilumi.
Olisittepa nähneet pienen miehen ilmeen kun hän lenkillä ollessamme näki valkoisten pienten hiutaleiden leijuvan alas taivaalta! Voi sitä ihmetyksen määrää :)

Lumisade jatkui koko illan ja yönkin ja aamulla oli lunta maassa jo monta senttiä.
Sen kunniaksi laitoin jo ensimmäiset jouluverhot ikkunaan. Tällaiset verhot tulevat siis kaikkiin olohuoneen ja keittiön ikkunoihin, mutta aloitin nyt tuosta pienimmästä. Ajattelin ensin laittaa beigen sävyiset nauhat verhoihin, mutta koska aikani on rajallista, niin ajattelin, että laitetaan samalla jo vähän joululookkia, koska eihän siihen jouluun nyt enää niin kovin pitkä aika ole.

Verhojen kankaat oli muuten todella mahtavaa materiaalia ommella. Laskosverho koostuu tuollaisesta valkoisesta pellavan tapaisesta kankaasta ja ripustuslenkit on ihanasti sellaista "vanhan ajan" punaista patjaraita kangasta. Piristykseksi ompelin vielä tuollaiset  sydännauhat.


 


Sisustuslehdestä pongasin tuon hauskan idean tehdä raastinraudasta kynttilälyhty. Somisteeksi laitoin Tildan nauhaa. Raastin oli alkuperäiskuvassa ylöspäin kapeneva, jolloin se oli kauniimman näköinen, mutta kelpaa tämäkin minulle :)

Tätini oli tehnyt taas uuden siililöydön: tuo kuvassa oleva Humppilan lasinen siili löytyi kirpputorilta. Siilipiparkakkumuotti odottaa vielä leipojaa, joten se saa vielä toimittaa koristeen virkaa. Enkelisomiste on edesmenneelle mummulleni aikoinani äidin kanssa hankkima ja se ostettiin mummulle suojelusenkeliksi kun saimme kuulla hänen vakavasta sairaudestaan. Toisellakin mummullani on tämä samainen koriste suojelusenkelinä :)
Kukkakimppu on taas mieheni mamman muistojuhlasta, hänet saatettiin haudan lepoon viime lauantaina. Sydämen muotoisen tuikkukipon saimme lahjaksi kultaliikkeestä, josta ostimme pari joulua sitten kihlasormuksemme. Lisäksi kuvassa on myös Eenan tekemä kaunis Onnenkakku taulu.






Toisen  kynttiläsommitelman laitoin saarekkeen reunalle. 
Se ei vielä ole kovin jouluinen, mutta syksyinen kylläkin!





Täällä on menossa Seelian huoneen raivaus. Paljon on tavaraa kirpparille menossa. Olisi niin kivaa saada huone valmiiksi, mutta siellä odottaa niin moni keskeneräinen huonekalutuunauskin, että taitaa mennä vielä tovi.

Päivällä haettiin pojan ensimmäiset studiokuvat ja voi että olen onnellinen kuinka ihania niistä tuli. Täällä paikallislehti järjestää kuvakilpailun johon myös poikamme kuva pääsi mukaan. Kisan tuotto käytetään kehitysvammaisten lasten virkistystoimintaan, joten kaikki tutut joille tämä paikallislehti tulee, niin olkaa tarkkana ensikuun alussa, kun kuvat ilmestyvät :)


Seelia on taas kärsinyt pimenevistä illoista ja sen vuoksi sen huoneessa on valot päällä iltaisin. Siilityttö kun yrittää horrostaa jos hämärä saapuu liian aikaisin.

Tässä kuvaa lämmittelystä fleecepeiton lämpimässä syleilyssä.

 

Kiitos taas kaikille kommentoijille. Voi sanoa, että sukkahousut osoittautuivat keskustelun herättäjäksi. Erityisen ihanaa oli kuulla kommenttia myös anonyymeiltäkin lukijoilta. Teistä kun ei blogiin jää muutoin mitään tassunmerkkiä :)

Mukavaa viikonloppua!

~Marika~

perjantai 19. lokakuuta 2012

Sankari sukkahousuissa

Olen hurahtanut lastenvaatteisiin. Lapsille on tarjolla niin paljon ihania vaatteita, että aivan pää menee pyörälle :) Vauvanvaatteiden hankinnan aloitin pikkuhiljaa jo hyvissä ajoin, ennen kuin poika ilmoitti tulostaan. Ensin hankin siili aiheisia vaatteita sillä periatteella, että ehkä meille joskus suodaan käyttäjäkin näille söpöille potkuhousuille ja bodeille.

Yllätyin, kuinka monelta vaatemerkiltä oikeasti löytyy vaatteita, joissa kuvataan siili tavalla tai toisella. Nyt näitä siili vaatteita löytyykin meiltä aika moinen kasa. Olisi kiva saada joskus myös tyttö, sillä  jonkin verran vaatteita löytyy myös tytölle :)

Suurimman osan vaatteista olen hankkinut käytettyinä. Oikeastaan uusia vaatteita ostin vain villahaalarin ja ulkohaalarin sairaalasta kotiutumista ajatellen. Nyt uusia vaatteita on tullut ostettua jo hieman enemmän. Tietenkin olemme sitten saaneet lahjaksi kaikenmoisia ihanuuksia!

Vaatteita on tullut hamstrattua ehkä liikaakin, sillä esimerkiksi haalareita löytyy ensi talveksi jo 5 kpl :) Nyt kuitenkin eletään vaihetta, jossa vaatteet saa vaihtaa joskus useampaankin kertaan päivässä, sillä ne ovat märät joko kuolan vuoksi tai sitten niiden pinnasta voi helposti nähdä päivän ruokalistan ;) 

Ongelmaksi on muodostunut myös sopivan vaipan löytyminen, sillä pissa tahtoo sujahtaa öisin vaipan läpi. Kiva sitten vaihdella yöllä vaippaa ja yöpukua, kun nakusillaan olo on pojan lempipuuhaa, josta seuraa se, että kun äiti tahtoisi palata takaisin unten maille saa poika vaipanvaihdosta sellaisen hepulin ja pulputus kohtauksen, että sen taltuttamiseen vierähtää taas tovi :) Vaihdoin hetki sitten housuvaippaan, koska poika on nyt aloittanut ryömimisen ja pyörimisen oikein kunnolla. Mutta housuvaippa ei siis ole meillä osoittautunut oikein toimivaksi ratkaisuksi yöllä :( Siispä pitää hankkia eri vaipat yöksi ja päiväksi ainakin vielä hetken aikaa... Sain postia eräältä vaippafirmalta, jossa mainittiin, että housuvaipan pitäisi parantaa yöunia. Ja pah, sanon minä :) Ihan huuhaata ainakin meidän kohdalla!







Nyt kuitenkin tuli ostettua jotain uuttakin! Todella käteväksi vaatekappaleeksi ovat nimittäin osoittautuneet sukkuhousut! Tavalliset housut kun tahtovat menossa rullautua polviin asti, jolloin pikkuiset sääret ovat sitten ihan ilman suojaa. Sukkahousut korjaavat tämän tilanteen. Poika saa usein temmeltää kotona sisätiloissa ihan vaan vaatetettuna bodyyn ja sukkiksiin ja housut laitetaan jalkaan vasta sitten, jos lähdetään jonnekin tai tulee vieraita kylään.

Tytöillehän löytyy tietenkin kaikenmoisia ihania sukkiksia ja aluksi pelkäsinkin, että poikien vaihtoehdot ovat aika niukat. Onneksi olen kuitenkin löytänyt kivoja kuoseja myös poikien versioista :) 

Alla olevassa kuvassa keskimmäiset autosukkikset löysin huutonetistä aivan uutena, merkistä ei ole mitään tietoa. Sivuilla olevat ja yläkuvassa olevat taas ovat Silverjunglen mallistoa. Nuo auton ja tähden kuvat pienen vauhdilla eteenpäin ryömivän pepun päällä ovat mielestäni  supersuloinen näky :)





Jossain vaiheessa ei meillä sukkiksiin varmastikaan enää suostuta pukeutumaan, mutta niin kauan kuin äiti saa päättää mitä päälle pistetään tulevat nämä "robinhoodin housut" löytymään meidän vakiovaatetuksesta ainakin näin kylmillä keleillä! 

Sukkahousut muuten otettiin taas pienen tauon jälkeen mukaan uuteen äitiyspaukseen. Meidän saamastamme pakkauksesta niitä ei kuitenkaan vielä löytynyt :(


Kiitos taas teille lukijoille ja varsinkin niille jotka jättävät kommenttia kirjoituksiini. Niitä on kiva lukea ja niiden voimallahan  tätä blogia eteenpäin viedään! Nyt tämä äiti ja pieni sukkahoususankari aloittavat ruuan laiton, sillä iskä on taas kotimaisemissa ja varmasti nälkäinen :)

Mukavaa viikonloppua!

~Marika~

maanantai 15. lokakuuta 2012

Valaisimen tuunausta

Etsiskelin kauan pojan huoneeseen lamppua. Oikeastaan aloitin etsimisen jo paljon ennen pojan syntymää, vaikka täyttä varmuutta vauvan sukupuolesta ei tietenkään silloin vielä ollut :)

En kuitenkaan löytänyt sellaista valaisinta, joka olisi silmää miellyttänyt. 
Vaikeaa, vaikka eihän tämän  talon ainutkaan valaisin ole helpolla paikkaansa löytänyt ;) Jokaisen valitsemiseen on käytetty paljon aikaa. Vain pari valaisinta sai jäädä edellisestä asunnosta.

Sitten muutaman kuukauden etsimisen jälkeen löysin tämän. Laura Ashleyn ihanan lampun, mutta kuinkas ollakaan hintaa löytyi ja vaikka himo oli suuri, niin sain vastusteltua :)

Onneksi, sillä huomasin ompelupussissani tähtikangasta, jolla ajattelin päällystää ihan vaan jonkin käytetyn lampun jahka sellaisen löytäisin. Aikaa kului taas ja kun sitten Liisa esitteli blogissaan tuunaamaansa lamppua, päätin minäkin, että nyt kokeilen:)




Kuva lainattu: http://www.lauraashley.fi/   


Vanhan lampun sain äidiltäni. Otin vanhat kankaat pois ja päällystin lampun uudelleen. Koska nuo lampusta roikkuvat tähdet olivat se lampun juju, päätin ommella pikkuisia pehmotähtiä ja ripustaa ne lampusta roikkumaan. Piristykseksi lisäilin vielä valkoisia kimallepalloja viime vuoden kynttilätuunauksesta ylijääneinä.





Tämä valaisin ei ehkä kestä kovin tarkkaa "syynäystä", mutta minusta tästä taisi tulla ehkä vieläkin kivempi kuin tuo kallis ostolamppu olisi ollut. 

Huomasinpa, että ruuvimeisselikin jäi kuvaan, no ompahan ainakin totuuden mukaisempia kuvia ;)






Vaikka nyt on yksi sormi jo ruvellakin noiden tähtien nypläyksen takia, niin kyllä kannatti!
 Nuo keskeneräiset verhotkin tuolla vilahtaa taas, mutta esittelen ne kun saan ne valmiiksi. Olen muuten hankkinut kankaat jo keittiön, olohuoneen, Seelian huoneen ja makuuhuoneen ikkunoiden eli 10 ikkunan verhotarpeisiin, joten saapa nähdä saanko ne jouluksi valmiiksi :) En kyllä, jos tätä tahtia etenen...


Nytkin vaan täällä blogistaniassa :)

Taidanpa nyt käväistä suihkussa kun poika on jo yö unilla. 
Ollaan täälä ihan vaan kolmistaan, sillä isompi mies on taas pitkällä työreissulla. Toissapäivävä pääsin muuten vaahtokylpyyn kynttilän valossa, luksusta! Edellisestä kerrasta taitaa olla jo monen monta kuukautta aikaa, varmaan melkein vuosi!

 
 Valoa iltaanne!

~Marika~




torstai 11. lokakuuta 2012

Syksyttää.

Tulvatilanne täälläpäin alkaa pikkuhiljaa helpottamaan ainakin suurimmilta osin.
 Moni on varmaan uutisista ja lehdistäkin lukenut, että kaikille ei viikonloppuna alkaneen tulvan vuoksi kuulu oikein hyvää. Kauhistuksella olen katsellut kuvia joissa vesi on noussut sisätiloihin jo tosi korkeallekin. Kamalaa ajatella tilannetta, jossa oma monta vuotta kauhealla vaivalla rakennettu talo ja puutarha peittyisivät hetkessä veden alle. Jaksamisia siis kaikille joita veden nouseminen on koetellut tavalla tai toisella!

Koska sadetta on piisannut liiankin kanssa, on nurmikon leikkaaminen jäänyt viime aikoina todella vähälle. Nyt sitten pojan päiväunien aikaan ajattelin leikata edes pienen siivun nurmikosta ja sadetta uhmaten laitoin kumpparit jalkaan ja raahasin leikkurin rakkineen nurmikolle. Aikani konetta ny'ittyäni (varmaan 20 min)  hermostuin koko hommaan, joten antaa hemmetti heinän sitten kasvaa, olenpa ainakin yrittänyt. Kaikki vippaskonstit ryypynpainelusta tulpanhattuun on kokeiltu, mutta rakkine ei inahtanutkaan :(

Päätin sitten pikaisesti napsia kaikki puskat ja puut syyskuntoon ja siirtyä sisätiloihin blogin pariin, koska sitä on nyt viikko tolkulla tullut laiminlyötyä aikalailla. En tiedä yhtään mitään mitä muillekaan kuuluu, kun aika on tuntunut lentelevän siivillä jo hetken aikaa.
 






Tämän kesän aikana hankkimamme ihanuudenkin olen unohtanut esitellä. Tässä siis se jo pidempään haaveilemani kaksi ovinen puulato. Maalasin sen talon sävyiseksi ja sukulaisilta löytyi kauniita vanhoja kattotiiliä, joissa kasvoi jo kauniisti sammaltakin. 

Tarkoitus olisi, että puolet erotettisiin väliseinällä ja toiselle puolelle tulisivat takkapuut ja toiselle puolelle pihatarvikkeet. Puita on nyt tällähetkellä kuitenkin niin hirveät määrät ettei latoon mahtunut niiden lisäksi mitään muuta. 

Kolat ja lapiot jäivät siis pihapuolelle, kuten kuvasta näkyy. Kohtapa se talvi taitaa tullakin, joten odotelkoot nyt lumisateita tuossa :)









Etupihaakin sain vähän syksyisemmän näköiseksi. Ostin vain callunoita 4 kpl, kaikki muu löytyikin sitten omasta takaa. Edullisesti päästiin siis tällä kertaa, kerrankin :)








Meidän minimies täytti alkuviikosta puoli vuotta. Mihin se kaikki aika oikein juokseekaan? Tammikuussa pitäisi muka palata töiden pariin, pah sanon minä! Enhän minä tuota raaski mihinkään hoitoon antaa, taidan nauttia yhteisistä hetkistä vielä hetken aikaa hoitovapaalla.

Pikkumies yrittää  jo kovasti ryömiä ja jalkoja vedetään jo vatsan alle konttausasentoon, mutta yritykseksi tuo eteenpäin pääsy on vielä vähän jäänyt. Muutaman kerran on eteenpäin jo päästy ja taaksepäin jo useamminkin, mutta kunnon ryömintää se ei vielä ole.




Yö unetkin ovat hieman parantuneet. Kolmella heräämisellä mennään vieläkin, mutta se on ihan luksusta entisiin verrattuna, joten en valita. Edellisaamuna kävikin aika koominen tilanne, kun mies lähti aamulla töihin ja sanoi palaavansa pakkaamaan työmatkaa varten klo: 9 aikoihin. Yhdeksän aikaan minä sitten heräsin siihen, että mies kollaa vaatehuoneessa ja poika nukkuu vielä vieressäni. Ampaisin ylös samantien ja aloin herättelemään poikaa. Sain aikaan 2 silmäparia ihmetteliviä katseita: poika oli aivan puulla päähän lyöty ja mies ihmetteli,mitä ihmettä minä oikein teen? Sanoi, että anna nyt kerrankin nukkua kun toinen nukkuu. Minulla vain velloi päällimmäisenä mielessä, että nyt sillä ipanalla on jokin hätä kun vielä nukkuapossottaa tähän aikaan :) No eihän sillä mitään hätää ollut, olisi vain kerrankin tosiaan nukkunut näin myöhään, mutta hätääntynyt mutsi meni herättelemään ja varmaan pelästyttämäänkin toisen :)  Heh heh, sitä se teettää kun on tottunut siihen, että aamupuuroa syödään aina viimeistään puoli 8, meni yö sitten miten meni. 

Näitä "ysi" aamuja voisin ottaa enemmänkin kiitos!


Huomasiko kukaan muuten alimmaisen kuvan siili sukkia ja siili bodya?  Ei siitä vaan mihinkään pääse :)


Nyt riennän pyykkien pariin ja leikkimään poitsun kanssa. Toivon todella, että lähiaikoina pääsen päivittelemään tietojani ja lukemaan teidän kuulumisianne. Ehkä jo tänä iltana :)
Siihen asti näkemisiin!


~Marika~





lauantai 6. lokakuuta 2012

"Ja tulvii pohjanmaa"

Tämä on nyt soinut päässä koko päivän sattuneesta syystä :)
Aamulla suunnattiin isomman ja pienemmän miehen kanssa käsityömessuille, mutta jouduimme etsimään kiertotietä, koska tie oli veden valtaama. Jotkut rohkelikot uskaltautuivat ajamaan "lätäkön" lävitse, vaikka vesi ylsi jo lokasuojien yläosaan. Me päätimme tehdä uukkarin ja koittaa toista reittiä, joka osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi!


Messuilla ei nyt juuri mitään säväyttävää ollut. Kaikenmoista kivaa kyllä, mutta ei mitään sellaista joka olisi ollut pakko ostaa. Paljon oli kyllä kauniita kransseja ja sammaltöitä, mutta niitä nyt voisi tehdä itsekin, jahka vaan aikaa riittäisi. Mutta tuli sitä jotain silti ostettuakin! Tämä pikkuinen Jussi-paita löysi tiensä miehen ostoslistalle. Mahtaa olla pikkumies "komian näköönen" tämä paita päällään :)


Minä sitten ostelin vähän pitsejä ja kas kummaa, bongasin taas jotain siiliä ;)
Tällaista heijastinpinssiä minulla ei vielä ollutkaan. Epäilen kyllä hiukan sen näkyvyyttä verrattuna normaaliin heijastimeen, mutta onhan tämä nyt paljon kivempi!





Ja tätä kirjoittaessa sade vaan jatkuu...Tässä on nyt ennemminkin tullut manailtua tuota sadetta, mutta nyt on kyllä vedettävä kaikki sanomisensa pois sen suhteen. Nimittäin ne entiset tihkuttamiset on olleet kyllä aika pientä tähän verrattuna.

Luojan kiitos, meidän talo on pienellä mäen nyppylällä ja salaojat vetää.  Ei olisi kivaa jos saisi pelätä veden nousemista sisätiloihin. Aika monessa taloudessa näin on jo päässyt käymään ja teitä on paljon poikki :(

Saa nähdä miten paljon piha lainehtii aamulla, mutta nyt on pakko suunnata untenmaille.



Kiitos kaikille viime postaukseen kommentoineille. 
Ilta oli kyllä hyvin onnistunut!

~Marika~

maanantai 1. lokakuuta 2012

Hukkateillä...

Hukkasin itseni pitkästä aikaa ompelemisen maailmaan lähes pariksi viikoksi :) 
Se alkoi salakavalasti, mutta kun posti toi lisää ihania jouluisia kankaita ja autoretki lähikaupungin kangaskauppaan tuotti lisää täytettä kangasvarastoon, niin illat kuluivat ompelukoneen äärellä, eikä toisten blogeissa saati sitten omassakaan tullut käytyä kertaakaan. Ajattelin kerrankin olla ajoissa noiden joulujuttujen suhteen. Ihanaa muutenkin laittaa ja suunnitella joulua tänä vuonna kun perheen kokokin on kasvanut. Tuntuu, että nyt joulukin on saanut lisätarkoituksen. Viime jouluna ei paljoa joulua laitettu, kun kärsittiin jokailtaisesta pahoinvoinnista ;)

Nyt oli kuitenkin pakko tänne tulla, ettette aivan minua tyystin unohtaisi :)

 Omasta metsästä (ja vähän naapurinkin) kävin keräämässä suppilovahverot parempaan talteen. Sain vinkiksi valmistaa niistä aurajuusto-suppilovahvero keittoa ja johan tuli hyvää. Näitä maisteltiin tietenkin jo aiemmin täällä esittelemieni ja Kirsiltä kopioitujen valkosipulisämpylöiden kera! Nam!





Pojan vaunuihin olen virkkaillut talveksi vaunuihin sointuvia punamustia isoäidin neliöitä. Vielä on urakkaa jäljellä, mutta onneksi talveenkin on vielä hetki aikaa...





Huomenillalla on luvassa mukavaa yhdessäoloa ihan vaan miehen kanssa kaksistaan. Pikkumies menee mummin luokse  ensikertaa yöksi. Toisessa mummulassa poika oli yötä jo noin kuukausi sitten ja se osoittautui jymymenestykseksi yöunien suhteen.  Pikkumies kun oli herännyt vain kerran yön aikana ja silloinkin herääminen oli ollut vähän niin ja näin.  Pakko myöntää, että vähän otti päähän ;)
Me kutsuimme muutaman ystävän juhlimaan meille ja ilta kului saunomisen ja hyvän ruoan merkeissä. Mukavaa oli nähdä lähimpiä ystäviä koolla pitkästä aikaa. Vaan tulipa taas huomattua, että mistään ei ole jäänyt paitsi kun ei tuolla yöelämässä ole tullut hilluttua pitkään aikaan. Tuli katseltua koko ajan kelloa ja lähdettiinkin sitten ajoissa kotiin. Hölmönä ajattelin, että nukun oikein kunnolla ja läpi yön heräämättä, mutta enpä tullut ajatelleeksi, että kun ei ollut sitä pikkumiestä siinä vieressä heräämässä monta kertaa yössä syömään, niin nukkuminen oli "aika" tukalaa :( 

Jännityksellä siis odotan mitä tulevan on nyt tällä kertaa. Vaikka tippa meinaa tulla linssiin jo pelkästä ajatuksesta, että poika olisi poissa kotoa, niin innolla kuitenkin odotan huomista ravintolaillallista ja hyvää elokuvaa!!


Ja sitten loppukevennykseen:


Tuunaamaani "ikikukkaan" ompelin muutaman beigen pitsisen linnun liihottelemaan syksyn piristykseksi. Kaavan niihin löysin Tilda-kirjasta.



Niiden myötä mukavaa viikonalkua!
Toivottavasti ette ole minua jo hylänneet. 
Itselläni olisi tarkoituksena ehtiä huomenna tai keskiviikkona surffailemaan teidänkin blogeihinne :)


~Marika~