Sisustamista, käsitöitä, tuunailua ja meidän elämää alla kurkihirren oman, lämmössä kotilieden soman.

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Romanttinen, olematta kuitenkaan liian romanttinen

En puhu nyt itsestäni, enkä ikävä kyllä miehestänikään, 
joka muuten saisi välillä olla ehkä hieman romanttisempi :)

Vaan kyseessä ovat verhot.
Turhamaisuuteni hyppäsi taas mukaan kuvioihin ja ihan 
ensimmäisiin häähankintoihin kuului verhokangas.
Kyllä vain, olen aikeissa ommella itse verhot hääjuhlapaikkaamme, 
ne juhlapaikan omat kukkaiset ja ihan liian lyhyet verhot kun 
eivät sovi suunnitelmiini ollenkaan.
Lisäksi kauniisti laskeutuva beessin värinen kangas oli edullinen löytö, 
joten annoin turhamaisuudelleni vallan (jälleen kerran.)

Alkuperäislähde

Koska ideanani on ollut se, että häihin ostamamilleni asioille olisi käyttöä myöhemminkin,
koitin etsiä kuvia kivoista verhoista, jotka olisivat romanttisen tyyliset, 
olematta kuitenkaan liian romanttiset.

Parasta olisi, jos löytyisi malli, joka soveltuisi jo vaikka heti käyttöön.
Olohuoneeseen olen nimittäin haaveillut pitkiä verhoja ja 
Seelian huoneeseenkin sopisi parit verhot.

Verhot saisivat olla suhkoht sippelit, mutta silti niissä olisi jokin juju.
Tällähetkellä kovasti kuumottaisi ommella ihan perusverhot, 
jotka sitten somistaisi tuollaisilla rypytetyillä nauhoilla.
Niiden ompeluhan ei ole kovin kova homma, eihän?!

Ylin kuva ehkä sopisi parhaiten jos ajattelee, että niille löytyisi käyttöä heti.
 
Alkuperäislähde

 Toisaalta taas nämä toisen kuvan verhot olisivat mukavan muunneltavat 
ja nuo ryppynauhat saisi heittää veks odottelemaan häitä, 
jos nille ei ennen sitä käyttöä löytyisi.
Muutoinkin tämä toinen kuva miellyttää eniten silmää häiden osalta.

Alkuperäislähde

Mutta ylipäätään mietityttää sopiiko meidän olkkariin ollenkaan pitkät verhot.
Jotenkin vaan olen kokoajan ajatellut, ettei pitkät verhot tule ollenkaan kyseeseen, 
mutta vaihdettuani makkarin verhot tulin taas toisiin aatoksiin :)

Mitä mieltä te olette? 
Meidän olohuoneen kuvahan löytyy tuosta etusivulla olevasta bannerista.

Kokeilemalla sen kai sitten näkee.
Onkohan tuo kangaskaistaleen rypytys/drapeeraus hankalaa 
vain onnistuuko se helposti...
...kokemusta kenelläkään?

Toivottavasti kaikkien juhannus oli kaunis ja lämmin.
Täällä ainakin säät helli ihan mukavasti.
Keskikesän juhla meni todella rauhallisissa merkeissä,
suurimmaksi osaksi se kului virkkauksen tai syömisen parissa.

Virkkauksia pitikin jo esittelemäni mutta kameran 
muistikortti unohtui kiinni työkoneeseen, joten niistä sitten myöhemmin lisää

~Marika~


perjantai 14. kesäkuuta 2013

Hääkattauksen hahmottelua

Haaveilin aiemmin kankaisista lautasliinoista.
Ne kuulostivat ja näyttivät haaveissani niin houkuttelevan ihanilta, 
että päätin sitten aloittaa sadan lautasliinan ompelun.
Liinoista on nyt noin puolet valmiina, joten tekemistä piisaa...

Materiaalina on valkoinen vanha paksu lakana, 
jonka valkaisin ja leikkasin revin oikean kokoisiksi paloiksi.
Reunoja en sen kummemmin huolitellut vaan halusin niistä mukavan rosoiset ja ompelin reunat vain koristeompeleella jotta reunat eivät purkautuisi juhlioiden käsiin.



Lopputulos tulee näyttämään jotakuinkin tällaiselta.
Aiemmat suunnitelmieni lumihiutaleet löysivät paikkansa toisesta tuunauskohteesta, joten nyt alkoi todellinen näpertely näiden pikkuisten kangasruusujen(kin) kanssa.

Vielä aikaa on ruhtinaallisesti, mutta kuinka morsmaikun lopulta käy,
kun ihania ideoita pursuaa ovista ja ikkunoista?!
Se selvinnee myöhemmin, joten pysykäähän kuulolla :)

~Marika~

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Suloisista suloisin...

...ja meille ihanin ja rakkain pikkuinen piikkipallero.
Meidän iltojen sulostuttaja ja hauskuuttaja.
Ihan ehdottomasti paras lemmikki meille.

Toivottavasti olet seurassamme vielä kauan!






On niin ihanaa kuulla pienten tassujen vipinä pitkin lattioita.
Kuvitelkaapa itse pieni piikkipallero juoksemassa jaloissanne! 
Ei ihan tavanomaista katseltavaa.

Aika mahtavaa, eikös ;)

~Marika~